ylapalkki
vasenpalkki
Eläimetkin haluavat homeopatiaa
- Irmeli Lehtioksa -

Yhä useammat eläintenomistajat kääntyvät nykyään homeopaatin puoleen lemmikkinsä sairastaessa. Eläinten omistajat ovat usein huolissaan rankkojen lääkitysten haittavaikutuksista ja haluavat sen vuoksi pehmeämpiä hoitomuotoja. Niin pieneläimet kuin tuotantoeläimetkin pääsevät osallisiksi homeopatian luonnonmukaisesta parannusmenetelmästä.
Kokonaisvaltaisuus
Eläimiä hoidettaessa lähestymistapa on kutakuinkin samanlainen kuin ihmisiä hoidettaessa.
Klassisen homeopatian näkökulmasta on selvää, että eläimiä hoidetaan yhtälailla yksilöllisesti kuin ihmisiäkin, mutta joskus tilanne vaatii sen, että lähdetään liikkeelle kliinisemmin jostain erityisestä vaivasta, esimerkiksi rasitusvammasta, ja myöhemmin jatketaan rakenteellisella kokonaisvaltaisella lääkityksellä. Vaikka eläimiä hoidettaessa onkin hallittava homeopatian perusteet yhtä hyvin kuin ihmisiä hoidettaessa on eläimiä hoidettaessa tärkeää tuntea eläimet ja niiden lajityypilliset ominaisuudet. Sen vuoksi kaikki homeopaatit eivät välttämättä hallitse eläinten hoitamista tai ole halukkaita hoitamaan eläimiä.
Isoille ja pienille
Suomessa suurin osa homeopaattista hoitoa saavista eläimistä on hevosia, koiria tai kissoja, mutta myös muita pieneläimiä kuten, rottia, marsuja, kaneja ym. voidaan hoitaa homeopatialla. Koirien ongelmista ihottumat, erilaiset allergiat, korvatulehdukset ja suolistovaivat kattavat suurimman osan. Hevosilla ongelmana ovat useimmin allergiat, tulehdukset ja suolisto-ongelmat ja rasitusvammoja hevosilla on paljon niiden käytöstä johtuen. Molemmilla nykyään myös käyttäytymisongelmat ovat usein pääasiallinen syy homeopaattisen hoidon valintaan. Varsinaisia tuotantoeläimiä hoidetaan nykyään yhä useammin homeopatialla. Se sallittiin Suomessa vuonna 2001 maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Luomukarjan ensisijaiseksi hoidoksi EU suositteleekin homeopatiaa ja fytoterapiaa eli kasvilääkintää. Käytännön näyttöä on jo olemassa siitä, että homeopatia toimii loistavasti mm. utaretulehdusten hoidossa ja varoajat ovat huomattavasti lyhyempiä homeopatiaa käytettäessä. Sen lisäksi, että homeopaattinen hoito on lempeää, sillä voidaan saavuttaa hyvinkin mittavia säästöjä.
Miten eläimiä hoidetaan
Teen kotikäyntejä, eli käyn talleilla tai navetoissa paikan päällä katsomassa potilaita. Lääkeaineen määrittämistä varten haluan tarkkailla eläimen olemusta ja käyttäytymistä ja parhaiten se tietysti onnistuu olosuhteissa, jotka ovat eläimelle tutut.
Eläimiä hoidettaessa otan huomioon samat asiat kuin ihmistäkin hoidettaessa eli mitkä ovat oireet, mikä parantaa niitä, mikä huonontaa, milloin ne ovat alkaneet, mitä muuta silloin on tapahtunut, millainen eläin on käytökseltään, onko se viluinen, janoinen jne.
Itse lääkitys sujuu yleensä helposti, koska eläimet lähes poikkeuksetta ottavat homeopaattisen lääkkeen mielellään. Yleensä lähetän tarvittavat valmisteet potilaille ja mukana seuraavat ohjeet ja annostukset.
Paranemista
Paranemisessa pätevät samat lainalaisuudet kuin ihmisiäkin hoidettaessa. Joskus paraneminen vaatii hyvinkin paljon aikaa ja tietysti myös kärsivällisyyttä. Oireet saattavat aluksi voimistua ja vanhoja vaivoja voi tulla esiin, mutta se on merkki siitä, että stimulaatio on tapahtunut ja ollaan menossa kohti tervehtymistä. Tärkeää on tehdä seurantakäynti, jotta pystyisin arvioimaan hoidon edistymistä ja mahdollista lisälääkityksen tarvetta.

Hyvin usein on edelleen niin, että eläintä on jo kauan hoidettu koululääketieteen keinoin, mutta haluttua paranemista ei ole saavutettu. Silloinkin homeopatialla hoidettaessa on oltava kärsivällinen, koska monesti on tapahtunut oireiden tukahduttamista ja elimistölle on annettava aikaa vahvistua ja aikaansaada paraneminen. Ei ole kuitenkaan mitään yleispätevää sääntöä, joka pätee kaikkeen.
Esimerkkitapauksena hevonen, jonka yskä oli kestänyt jo useita kuukausia, lima oli paksua ja sitkeää, mutta se ei tullut ulos, yskää oli satunnaisesti ja hevonen ”pumppasi” eli hengitys oli astmaattista. Lääkityksiä oli paljon. Hevonen hengästyi heti kun se lähti liikkeelle, eikä jaksanut juosta, koska henki ei kulkenut. Aikaisemmin kilpailunhaluisesta ruunasta oli nyt tullut apaattinen ja epäluuloinen. Homeopaattisen hoidon toisena päivänä hevoselta tuli valtava paksu räkä ulos ja hengitys alkoi heti parantua. Hoidon aikana hevosta ei lenkitetty, mutta hoidon päätyttyä aloitettiin liikuttaminen ja ruuna oli heti paremman oloinen. Reilun kuukauden kuluttua hoidosta se jaksoi juosta lenkillä normaalisti, henki kulki vaivatta ja hevonen oli muuttunut iloisemmaksi ja halukkaaksi lähtemään lenkille sekä oli yleisesti rauhallisempi.
Yhteistyötä eläinlääkäreiden kanssa
Kaikkein ihanteellisinta olisi, jos voisimme hoitaa eläimiä yhteistyössä eläinlääkäreiden kanssa. Molemmat vaativat oman erikoisosaamisensa ja siksi yhteistyö on välttämätöntä. Molemmilla hoitokeinoilla on oma paikkansa ja kumpikaan ei yksin ole korvaamaton. Ammattikuntien lähentyminen siis olisi enemmän kuin toivottavaa ja tässäkin asiassa olisi tärkeää lisätä tietoa, koska hyvin usein kielteinen asennoituminen johtuu tietämättömyydestä.
Eläinhomeopaatin koulutus
Suomessa on koulutettu eläinhomeopaatteja vuodesta 2001 alkaen. Aikaisemmin eläinten hoitamisesta kiinnostuneet homeopaatit hankkivat itse erikoistumiskoulutuksensa ulkomailta ja alan kirjallisuudesta. Nykyisin Suomen Homeopaattisen Lääketieteen Instituutti kouluttaa myös eläinhomeopaatteja. SHLI perustaa opintosuunnitelmansa vaatimukseen, että myös eläinhomeopaatin on hallittava homeopatian filosofia ja teoria. Koulutukseen kuuluukin aluksi kaksi vuotta kestävä peruskoulutus ja sen jälkeen kaksi vuotta kestävä erikoistumiskoulutus, johon kuuluu myös eläinlääketieteen osio. Koululla vierailevat ulkomaiset eläinhomeopatian asiantuntijat ja kouluttajat.
Takaisin Eläimet-sivulle